Pelastussuunnitelma

Tuhopoltto (epätodennäköinen)

Tulipalo (mahdollinen)

Vahingonteot, ilkivalta (epätodennäköinen)

Tapaturma (mahdollinen)

Kaasuvaara (epätodennäköinen)

Liikenneonnettomuus (mahdollinen)

Säteilyvaara (epätodennäköinen)

Tulipalo (mahdollinen)

Vahingonteot, ilkivalta (epätodennäköinen)

Varkaus (epätodennäköinen)

Tapaturma (mahdollinen)

Vesivahinko (mahdollinen)

Sähkökatkos (mahdollinen)

• Väestönsuojan omistaja ja haltija huolehtii, että väestönsuoja, sen varusteet ja laitteet pidetään toimintakunnossa sekä huolletaan ja tarkastetaan asianmukaisesti.
• Nimetty henkilö huolehtii VSS-tarkastuksista ja suojan ovet, luukut, tiiveyden, ilmastointi- ja sähkölaitteet sekä viemäröinnit tarkistetaan vuosittain laitetoimittajan ohjeiden mukaisesti.
• Väestönsuojan laitteiden toimintakunnon varmistamiseksi suojat tulee tarkastaa ja huoltaa vähintään 10 vuoden välein, ellei valmistaja ole toisin esittänyt.
• Laitteiden toiminnan tarkastuksesta tulee laatia tarkastuspöytäkirja, johon tehdään merkinnät suoritetuista tarkastuksista laitekohtaisesti. Tarkastuspöytäkirja on pyydettäessä esitettävä pelastusviranomaiselle.
• Kiinteistön omistaja ja haltija huolehtii, että väestönsuojassa on jo sellaiset varusteet, että se pystytään ottamaan käyttöön. Näitä varusteita ovat esimerkiksi varavesisäiliöt, jäteastiat ja kuivakäymälät.

• Väestönsuojaan siirtyvät asukkaat valitsevat keskuudestaan suojanvalvojan, joka vastaa suojan kunnostamisesta. Lisäksi suojanvalvoja vastaa suojan yleisestä järjestyksestä, siisteydestä ja kurista.
• Kohteen asukkaat tyhjentävät suojan varastoidusta tai muuten kerääntyneestä tavarasta ennen suojaan siirtymistä. Pääsääntöisesti suojassa säilytetyt ylimääräiset tavarat viedään asuntoihin.
• Väestönsuojasta löytyy suojan käyttökuntoon saattamissuunnitelma, jonka pohjalta suojaa lähdetään laittamaan kuntoon poikkeustilanteissa. Väestönsuojan ilmanvaihtokojeen läheisyydessä on ohjeistusta ilmanvaihtokoneen toimintaan liittyen. Ilmanvaihtokoneen suojakannen alta löytyy työkalut kojeen käyttöönoton helpottamiseksi. Pelastussuunnitelman liitetiedostoissa on lisäksi S1-luokan suojan ja sen laitteiden huoltokirja. Huoltokirjasta löytyy lisätietoa väestönsuojan käyttökuntoon saattamisesta sekä ilmanvaihtokoneen toimintaperiaatteista erilaisissa tilanteissa. Ilmanvaihdon toiminnan perusperiaatteista on kerrottu sivulta 37 alkaen.
• Tavaroiden tyhjentämisen jälkeen kaikki tilapäiset rakenteet puretaan ja viedään pois suojasta.
• Ovien ja luukkujen saranat, salvat yms. tarkastetaan, voidellaan ja huolletaan.
• Ovien tiivisteet tarkastetaan ja laitetaan paikoilleen ohjeiden mukaan.
• Tarkastetaan hätäpoistumiskäytävän ja –luukun käyttökelpoisuus ja toiminta. Tarkasta luukku myös rakennuksen ulkopuolelta. Luukku saattaa olla maan peitossa.
• Kuivakäymälät (15 kpl muovipusseja/käymälä) jaetaan kuivakäymälätiloihin. Eristetään käymälätilat verhoilla tai levyillä. Käymälätiloja tulee olla yksi jokaista alkavaa 20 m2 kohti.
• Kaikkien vesijohtojen ja lämpöjohtojen ja viemäreiden venttiilien toiminta tarkastetaan kääntämällä ne ääriasennosta toiseen.
• Varavesisäiliöt puhdistetaan ja täytetään. Varmistetaan samalla tarvittavat täyttöletkut yms. välineet. Sulkutelttaan tulevat suihkut asennetaan ja kokeillaan. Vettä on varattava vähintään 50 litraa jokaista varsinaisen suojan alkavaa neliömetriä kohti eli 50 x 80 = 4000 litraa (tai 30 litraa/hlö).
• Lattiakaivot puhdistetaan ja niiden toiminta kokeillaan kaatamalla niihin vettä. Huom! Viemäröinnissä on sulkuventtiili.
• Ylipaineventtiilit tarkastetaan ja nivelkohdat voidellaan.
• Normaaliolojen ilmanvaihtoaukot suljetaan asentamalla paikoilleen suojakannet tiivisteineen.
• Paineventtiilien kunto tarkastetaan suojan ulkopuolelta.
• Ilmanvaihtokanavat ja suodattimet puhdistetaan.
• Kaikki ilmanvaihtoon liittyvät putket, liitokset ja laitteet tarkastetaan. Erityissuodattimet asennetaan paikoilleen laitteen käyttöohjeen mukaisesti vain viranomaisohjeistukseen pohjautuen. Käyttötilanteet määrittelee viranomainen eli valitse käyttöohjeesta oikea käyttötapa ennen laitteen käyttöönottoa!
• Poistoventtiilien toiminta tarkastetaan kiertämällä niitä ääriasentoihinsa.
• Tarkastetaan ylipainemittarista: nestemäärä, putken aukiolo, mittarilukema näyttää nollaa, sekä varaneste (värjätty polttoöljy).
• Ilmamäärämittarin herkkyys kokeillaan koekäytössä.
• Tarkastetaan suojan paineisuus; painekoe suoritetaan laitetoimittajien antamien ohjeiden mukaan. Tavoitteena on tarkastaa, että suojaan saadaan riittävä ylipaine, eikä suoja vuoda liikaa ilmaa ulos.
• Selvitetään ja tarkastetaan suojassa puhelimen toiminta, antenni, sähkölaitteiden sulakkeet, valaisimet, varaparistot, varapolttimot, varasulakkeet, katkaisimet, pistorasiat ym. Suojassa voi olla esim. oma puhelinliittymä tai vahvistin asukkaiden puhelinten toimivuutta varten.
• Varustetaan suoja määräysten mukaisilla suojaan kuuluvilla varusteilla.
• Suojan tilat jaetaan ennakolta tehdyn suunnitelman mukaisesti oleskelualueisiin ja toimintapaikkoihin. Jokaista suojattavaa henkilöä varten on oleskelupaikka, jossa jokaisella on mukanaan itse tuomansa henkilökohtaiset tavarat, lääkkeet, joditabletit ja säilyvät elintarvikkeet.
• Suojassa on yleensä istuimia, pöytiä sekä sängyt noin kolmannekselle suojaan tulevista henkilöistä. Tarvittaessa varustusta täydennetään henkilökohtaisin varustein.
• Lisäksi poikkeusoloja varten suojaan siirtyvät hankkivat välineitä ja tarvikkeita, jotka tekevät mahdolliseksi pidemmänkin oleskelun (esim. viihdykkeet).
• Tarkastetaan varavalaistuksen toiminta.
• Kulkuteille ja käytäville asennetaan suojaan ohjaavat kilvet.

1. Siirry sisälle, pysy sisällä.
2. Sulje asunnon aukot ja ilmanvaihto. Jos et saa pysäytettyä asunnon ilmanvaihtoa itse, pyydä apua huoltoyhtiön päivystysnumerosta.
3. Avaa radio ja odota rauhallisesti ohjeita.
4. Älä tuki puhelinjoja.
5. Älä poistu sisätiloista ilman viranomaisten kehotusta ettet joutuisi vaaraan matkalla.

1. PELASTA välittömässä vaarassa olevat.
2. VAROITA muita vaarasta.
3. HÄLYTÄ. Soita 112.
4. SAMMUTA PALO, jos voit.
5. RAJOITA. Sulje ikkunat ja ovet.
6. OPASTA viranomaiset paikalle.

• Tarkista ensin sulakkeet. Jos ne ovat ehjät, selvitä toimivatko naapurisi tai naapuritalojen sähköt.
•  Jos sähköt katkeavat laajemmalta alueelta, on häiriö jo tiedossa ja korjaustoimenpiteet aloitettu. Useimmilla sähköntoimittajilla on nauhoitettu häiriötiedote vikapalvelunumerossa, joka kertoo tiedossa olevan sähkökatkotilanteen alueellasi.
• Mikäli sähköjen palauduttua sähköt käyttäytyvät oudosti, esimerkiksi valot palavat normaalia kirkkaammin tai himmeämmin, saattaa syynä olla sähköverkon nollajohtimen katkeaminen. Tästä voi seurata laitevaurioita, tulipalo ja pahimmillaan sähköiskun vaara. Näissä tilanteissa katkaise sähkö pääkytkimestä ja soita sähköntoimittajasi vikapäivystykseen.
•  Sähkökatkon jatkuessa pidempään varaudu etenkin talvisaikaan lämpimin vaattein sekä tarvittaessa kotivaran avulla. Kotivaran ohje löytyy MUUTA kohdasta.

•  Matkapuhelimella - (KONE Hissit Oy, 0800 15063) tai
•  Hississä olevalla hälytyspainikkeella. (Tämä ohjautuu suoraan hissihuollon vikapäivystykseen.)

• Asuinhuoneistot ja niihin kuuluvat parvekkeet, terassit tai vastaavat tilat
  • Asunnoissa tulee välttää tarpeettomien tavaroiden varastointia.
• Uloskäytävät, porrashuoneet, sisäiset käytävät ja varastojen kulkureitit
  • Ei saa säilyttää mitään tavaraa.
• Rakennusten alla tai läheisyydessä
  • Ei saa säilyttää helposti syttyvää materiaalia tai muuta tavaraa rakennusten seinustoilla, mm. roska-astiat, pahvipinot ja kuljetuslavat

• Kierrä sammutinta ylösalaisin ja ravista sammutinta, tämä varmistaa jauheen juoksevuuden.
• Vedä varmistinsokka irti.
• Lähesty paloa tuulen suunnasta.
• Jos olet sisällä lähesty matalana lattianrajassa, tämä parantaa näkyvyyttä.
• Ota sammuttimen letkun päästä ote ja suuntaa sammutusaine liekkien juureen, älä katko liekkejä.
• Aloita sammuttaminen edestä ja jatka taaksepäin, tai alhaalta ylöspäin.
• Sammutusta voi tehostaa edestakaisin suuntautuvalla liikkeellä.
• Koko palava alue on peitettävä sammutepilveen.
• Liekkien sammuttua sammuttamisen voi lopettaa.
• Tarkkaile palanutta kohdetta ja varmistu, että palo on sammunut.
• Mikäli kohde syttyy uudelleen, toista sammutus.

• Ota kiinni peitteen nurkista ja suojaa kätesi peitteen sisään.
• Astu jalalla peitteen päälle, tämä estää liekin tulon kasvoille.
• Jos olet ulkona, lähesty paloa tuulen suunnasta.
• Ojenna kädet suoriksi.
• Levitä peite palon päälle.
• Pidä peitettä tiiviisti palon päällä ja varmistu, että palo on sammunut.
• Suojaa itsesi peitteen nostamisen aikana, palo voi syttyä uudelleen.
• Varmista vielä kerran, että palo on sammunut.